Christina Forsgård

Suomen tarina on törkeän rohkea

Itsenäisen Suomen rakentamisen tarina on aivan törkeän rohkea, innostava ja voimaannuttava. Havahduimme vasta parisataa vuotta sitten toteamaan ääneen, ettemme ole ruotsalaisia ja venäläisiksi emme halua tulla, joten olemme siis suomalaisia.

Me löysimme oman identiteettimme, halusimme ja saavutimme itsenäisyyden. Se oli omana aikanaan rohkeaa, täysin uuden brändin synnyttämistä.

Nyt on aika havahtua jälleen toteamaan ääneen, ettemme enää juokse muita maita kiinni, vaan olemme meille tärkeissä ja muiden arvostamissa asioissa ottaneet merkittävän paalupaikan. Asema on meille uusi.

Edessämme ei ole ketään näyttämässä suuntaa ja antamassa vauhtia hyvinvointivaltion evoluutioversiosta. Olemme kirineet huutolaispojista maailman eliittikansaksi. Me olemme ravittuja, koulutettuja, tasa-arvoisia ja toisiimme vahvasti luottavia suomalaisia, joilla on paljon annettavaa muille.

Edessämme avautuva maailma on radikaalisti erilainen kuin se polku, jota olemme tähän asti kulkeneet. Globaali talous on avannut eteemme käsittämättömän suuren pelikentän, jossa on huikeita mahdollisuuksia. Nyt on tuoreiden ja uusien törkeän rohkeiden brändilupausten aika.

Suomi-brändin arvokkaiden ominaisuuksien käsitteitä on lavennettava siten, että ne kiinnittävät globaalin talouden markkinoiden huomion ja inspiroivat meitä kertomaan tulevaisuuden tarinaa. Se tarkoittaa sitä, että katsomme Suomi-brändin vahvuuksia toisesta näkökulmasta ja itseemme terveellä tavalla luottavalla asenteella. Me olemme järkeviä, aikaansaavia ja luotettavia mutta samaan aikaan olemme radikaaleja uudistajia, luovia ja sisukkaita.

Rehellisyyttä nyt. Ei luotettavuus, jota usein todistamme vakaudella ja vakavuudella tarkoita pysähtyneisyyttä, vaan sitä, että Suomeen voi luottaa uudistajana ja tulevaisuuden tekijänä. Tämän osoittaa jo historiamme. Menneisyytemme on maailman mittakaavassa käsittämättömän radikaali ja epäsovinnainen.

Vain muutaman miljoonan ihmisen kansakuntana muutimme demokratian käsitteen antamalla ensimmäisenä Euroopassa yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden kaikille täysi-ikäsille (nyk. 18 vuotta) täyttäneille suomalaisille miehille ja naisille, jotka ensimmäisinä maailmassa saivat asettua ehdokkaiksi.

Maailman ensimmäiset naisparlamentaarikot olivat 19 suomalaista naista. Se oli niin radikaali teko ja suunnanmuutos, ettei siihen ole pystynyt vieläkään kaikki maailman maat. Se on kiistatta merkittävin vedenjakaja, joka viitoitti Suomen kestävän kehityksen kasvu-uralle ja vei meidät nykyisten maabrändien rankkauslistojen kärkeen.

Kirjoitus kuuluu Uuden Suomen Puheenvuorossa julkaistavaan Suomen idea –blogikirjoitussarjaan. Se on lyhennelmä Suomen idea -kirjassa (Docendo, 2016) julkaistusta tekstistä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (26 kommenttia)

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Hyvä kirjoitus! Nyt kun Suomi täyttää 100 vuotta itsenäisenä maana ja juhlimme sitä ensi vuonna kuka mitenkin, toivoisi, että tällaisia kirjoituksia tulisi enemmän, jotta jokainen voisi nostaa päätään vähän ylös ja tunnistaa samalla keitä olemme.

Käyttäjän ChristinaForsgrd kuva
Christina Forsgård

Kiitos Jouni. Meillä on voimaannuttavia tarinoita jaettavana toisillemme. Osa on jäänyt monesta hyvästä tarinasta paitsi, siksi niitä tunnettujakin tarinoita kannattaa kertoa yhä uudestaan.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Meillä on sikäli hyvä tilanne, että historiamme on verrattain puhdas, olemme itse nousseet omalla panoksellamme ihan kärkeen kansakuntien keskuuteen.

Kuten jo viittaat, tästä on hyvä ponnistaa ja hankkia osaamista markkinoinnissa, globalisaatio luo valtaisat markkinat.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Perinteitä tule vaalia, muuten ne valuvat hiekkaan. Vaikka meillä olisi tuhat ihmeellistä tarinaa ja tuhat siihen päälle vielä, niin toisiasia on, että juuri nyt Orpo kävi EU:n nuhteet kuulemassa. Historia on hyvä tuntea ja olla vahva tekemään myös tänään tärkeitä päätöksiä.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Raikas kirjoitus, kiitos. Olenkin lopen kyllästynyt niihin "marmattajiin" yleensä kaltaiseni, suuriin ikäluokkiin tai siitä hieman nuorempiin sukupolviin kuuluviin, jotka eivät usko meidän nuorisoon, jotka ovat kuitenkin meitä koulutetumpia ja eivätkä heidän "puntti" tutise kv. ympyröissäkään, hyvänä esimerkkinä tästä nuoret NHL-tähdet.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kiitos Arto, että luotat meidän nuoriin ministereihin Sanni Grahn-Laasoseen ja kumppaneihin;)

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Ari, on työtehtäviä missä elämänkokemuksesta on hyötyä ja jopa välttämättömyys, ministeriys on sellainen, mutta on myös työtehtäviä joissa nuoruus on valttia. Kyllä suomalaisen nuorison parhaimmisto "puuhastelee" muualla kuin pelkästään politiikassa ja heihin luotan.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #8
Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund Vastaus kommenttiin #10

En peru, kun puhun menestyvistä ja maailmalla pärjäävistä suomalaisista nuorista niin ei päälimmäisenä tule mieleen nuoret ministerit, vaan nuoret yleensä.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La

Suomelle kävi aika monta onnenpotkuakin, että pystyi itsenäistymään. Esim. vallankumous Venäjällä.

Marko Parkkola

Juhlimme 100-vuotista historiaamme Euroopan Unionin liittovaltiona. Ura!

EDIT: Kävi freudilainen ja kirjoitin ensin liittovaliona.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Vietämme 100-vuotista itsenäisyyttämme vertaistemme seurassa, EU:a ja hyvä niin.

Marko Parkkola

Viettäisin sen ennemmin Sveitsin seurassa.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Sveitsillä on lukematon määrä erillissopimuksia EU:n kanssa, joten samaan viiteryhmään kuulumme. 50-vuotista itsenäsyyttämme sen sijaan juhlimme aikoinaan siten miten Kreml "veljellisesti" meitä opasti.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #16

Toivottavasti Kreml ei puutu 100-vuotisjuhliimme, vaan saamme itse rauhassa päättää miten vietämme.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen Vastaus kommenttiin #17

Etkö ole kuullut? Nykystandardeilla vapaus on sitä, ettei tarvitse itse päättää mistään tai tehdä mitään. Itsenäisyys on sitä, että kaikissa asioissa voi itsenäisesti miettiä, miten suhtaudut puolestasi päätettyihin asioihin.

Toki joku kyynikko saattaisi kuvitella, että siinä nyt lähinnä kusetetaan hyväuskoista, mutta hyväuskoisuuskin on hyvä lisä maabrändissä. Kavereita varmasti riittää nyt ja tulevaisuudessa!

Marko Parkkola Vastaus kommenttiin #16

Etkö ymmärrä eroa tuossa?

Sveitsillä erillissopimuksia...

Suomi Euroopan Unionin jäsen perustuslainsa mukaan...

Jos et ymmärrä, en usko että kukaan pystyy sinua enää auttamaan.

Extrakysymys: Sveitsissä kansa pystyy muuten äänestämään nuo erillissopimuksen kaikki poikki jos heistä siltä tuntuu. Mites Suomessa? Saammeko järjestää sitovan kansanäänestyksen asiasta?

Extraextrakysymys: Luuletko olevasi itsenäinen?

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Tässä oli fiilista ja tunnelman nostatusta sekä historian esimerkkejä, jotka antavat symbolisia kiinnepisteitä. En saanut kiinni kuitenkaan konkreettisista toimenpiteistä.

Kumpi tulee ensin: oikeat toimenpiteet vai oikea fiilis?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio
Käyttäjän ChristinaForsgrd kuva
Christina Forsgård

Tämä on Uuden Suomen toimituksen tekemä lyhennelmä Suomen Idea -kirjaan kirjoittamastani pidemmästä tekstistä. Kirjassa on kyllä konkreettisiakin kulmia mukana. Jokainen on brändilähettiläs halusi tai ei. Se miten itse toimii, mitä itselleen ja muille Suomesta kertoo ja näyttää, rakentaa brändiä. Esimerkkinä kerron siitä miten oma toimintani on vaikuttanut siihen, mitä muut suomalaisista ajattelevat (ei pelkästään minusta). Aikamoinen vastuu :)

Käyttäjän velipesonen kuva
Veli Pesonen

Mielestäni olemme surkimuksia, huonoa kansaa. Itsenäisyys oli pahe joka melkein onnistuttiin välttämään mutta neuvostovaltion osaksi ei kaikilla halukkuutta ollut ja Saksan tilanne oli liian sekava.

Suomalaiset eivät kykene elämään itsenäisesti eivätkä ansaitse itsenäisen kansakunnan asemaa. Tällä en tarkoita etteikö asia voisi muuttua mutta varsin paljon sen pitää kyllä muuttua!

Loogisesti ajatellen, mitä huonompi kansa, sitä suurempi onnettomuus demokratia sille on. On helppo nähdä että suomalaisille läntinen parlamentaarinen demokratia sopii suhteellisen huonosti.

Käyttäjän ChristinaForsgrd kuva
Christina Forsgård

Hengailet väärissä jengeissä, jos tuolta tuntuu. Katso enemmän mitä koulutettu ja globaaliin talouteen syntynyt nuorisomme tekee, se valaisee mielenmaisemaa. Tulee toiveikas olo. Näin pitääkin olla. Nuoriso uudistaa, kun vanhempi väki vähän väsyy.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Positiiviset ilmiöt tapahtuivat itsenäisyytemme aikana ennen liittymistämme Euroopan unioniin. Suomi on käytännössä rakennettu ennen EU:ta eikä voimavaramme nykyään edes riitä ylläpitämään niitä rakenteita mitä itsenäisyytemme aikana rakennettiin. EU ja globalisaatio on tuonut Suomelle vain työttömyyttä ja pahoja talousvaikutuksia joihin emme voi vaikuttaa koska päätökset tehdään Brysselissä.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Kaikille niille, jotka ovat kovin innostuneita EU:ta edeltäneen Suomen suuresta itsenäisyydestä ja vapaudesta, tekee hyvää lukea silloin tällöin:

1. Presidentti Rytin sotaanlähtöpuhe vuodelta 1941.
2. Presidentti Paasikiven, puhemies Fagerholmin ja pääministeri Kekkosen surunvalittelupuheet Stalin kuoltua vuonna 1953.

Suomen poliitikoilla ei ole koskaan ennen ollut niin suurta valtaa ja vapautta kuin nyt. Pitäisi vain osata jotakin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Kaikille niille, jotka ovat kovin innostuneita EU:ta edeltäneen Suomen suuresta itsenäisyydestä ja vapaudesta, tekee hyvää lukea silloin tällöin"

Ei Neuvostoliitto koskaan vaatinut Suomen budjettia tarkastettavakseen, puhumattakaan että siellä oltaisiin säädetty Suomen lakeja.

Jukka Lampinen

Kun kaikki valtioiden luomat rajoitukset ja esteet poistuu, niin mitä jää jäljelle.
Sama talous mikä vallitsi 2000 vuotta sitten, olemme vain palanneet entiseen.

Toimituksen poiminnat