Suomen tarina on törkeän rohkea

Itsenäisen Suomen rakentamisen tarina on aivan törkeän rohkea, innostava ja voimaannuttava. Havahduimme vasta parisataa vuotta sitten toteamaan ääneen, ettemme ole ruotsalaisia ja venäläisiksi emme halua tulla, joten olemme siis suomalaisia.

Me löysimme oman identiteettimme, halusimme ja saavutimme itsenäisyyden. Se oli omana aikanaan rohkeaa, täysin uuden brändin synnyttämistä.

Nyt on aika havahtua jälleen toteamaan ääneen, ettemme enää juokse muita maita kiinni, vaan olemme meille tärkeissä ja muiden arvostamissa asioissa ottaneet merkittävän paalupaikan. Asema on meille uusi.

Edessämme ei ole ketään näyttämässä suuntaa ja antamassa vauhtia hyvinvointivaltion evoluutioversiosta. Olemme kirineet huutolaispojista maailman eliittikansaksi. Me olemme ravittuja, koulutettuja, tasa-arvoisia ja toisiimme vahvasti luottavia suomalaisia, joilla on paljon annettavaa muille.

Edessämme avautuva maailma on radikaalisti erilainen kuin se polku, jota olemme tähän asti kulkeneet. Globaali talous on avannut eteemme käsittämättömän suuren pelikentän, jossa on huikeita mahdollisuuksia. Nyt on tuoreiden ja uusien törkeän rohkeiden brändilupausten aika.

Suomi-brändin arvokkaiden ominaisuuksien käsitteitä on lavennettava siten, että ne kiinnittävät globaalin talouden markkinoiden huomion ja inspiroivat meitä kertomaan tulevaisuuden tarinaa. Se tarkoittaa sitä, että katsomme Suomi-brändin vahvuuksia toisesta näkökulmasta ja itseemme terveellä tavalla luottavalla asenteella. Me olemme järkeviä, aikaansaavia ja luotettavia mutta samaan aikaan olemme radikaaleja uudistajia, luovia ja sisukkaita.

Rehellisyyttä nyt. Ei luotettavuus, jota usein todistamme vakaudella ja vakavuudella tarkoita pysähtyneisyyttä, vaan sitä, että Suomeen voi luottaa uudistajana ja tulevaisuuden tekijänä. Tämän osoittaa jo historiamme. Menneisyytemme on maailman mittakaavassa käsittämättömän radikaali ja epäsovinnainen.

Vain muutaman miljoonan ihmisen kansakuntana muutimme demokratian käsitteen antamalla ensimmäisenä Euroopassa yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden kaikille täysi-ikäsille (nyk. 18 vuotta) täyttäneille suomalaisille miehille ja naisille, jotka ensimmäisinä maailmassa saivat asettua ehdokkaiksi.

Maailman ensimmäiset naisparlamentaarikot olivat 19 suomalaista naista. Se oli niin radikaali teko ja suunnanmuutos, ettei siihen ole pystynyt vieläkään kaikki maailman maat. Se on kiistatta merkittävin vedenjakaja, joka viitoitti Suomen kestävän kehityksen kasvu-uralle ja vei meidät nykyisten maabrändien rankkauslistojen kärkeen.

Kirjoitus kuuluu Uuden Suomen Puheenvuorossa julkaistavaan Suomen idea –blogikirjoitussarjaan. Se on lyhennelmä Suomen idea -kirjassa (Docendo, 2016) julkaistusta tekstistä.

ChristinaForsgrd

Christina Forsgård on markkinointiviestinnän sekä tieto- ja viestintätekniikan kouluttaja, vaikuttaja, yrittäjä, tietokirjailija, startup-valmentaja ja Vuoden viestintätoimistoksi vuonna 2012 valitun Netprofile Finlandin perustaja ja partneri.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu